18.12.2024
On Joulupullan aika.
Taikinana ihan jauhopussista otetulla reseptillä tehty pullataikina.
Kohotuksen jälkeen tein mm. kuvanmukaisen ”aurinkopullan”
Kaulin pari pyöreää taikinapalasta ja laitoin toisen pyörylän päälle voita, sokeria ja kanelia.
Toinen pyörylä päälle ja keskelle laitoin pienen hillolisän ja taikinakannen päälle.
Sen jälkeen pulla leikataan sektoreiksi (parillinen määrä).
Sektorit pyöräytetään kierteiksi ja kiepsautetaan kaksi aina kiinni toisiinsa alareunasta.
(sektorikierteiden leikkauksen ajaksi keskelle voi laittaa vaikka pyöreän kannen tai vastaavan, näin
keskusta jää eheäksi.)
Kierrä toisiinsa yhdistettävät sektorit toinen vasempaan ja toinen oikeaan suuntaan eli kierre eri suuntiin.
Ota kansi pois keskeltä ja laita kohoamaan.
Voitele kananmunalla ja päälle voi tietenkin halutessa laittaa raesokeria sekä koristeeksi vaikka kirsikka keskelle pullaa.
Paista kohonnut pulla 225 asteessa n. 20 min (uunista riippuen).
o<I:)
17.12.2024
Joulukuun alussa sitä vielä mietti, että on monta monta viikkoa aikaa suunnitella Joulua, tehdä Jouluvalmisteluja,
ja mikä parasta tehdä Joululeivonnaisia, mutta niin se vaan aika hurahteloo ja päivät eli illat lähestyvät Joulua huisin hurjaa vauhtia.
Jotain leipomisia on vielä suunnitelmissa tehdä.
Suolaisista leivonnaisista pasteijoita ainakin on ihan pakko tehdä Joulun kahvipöytään.
Aikaisemmin vielä mietin ja katselin, että josko tänä vuonna tekisi jollain meille uudella mallilla.
Mutta niin siinä taas kävi, että ei tehty ei, vaan ne tehtiin tyyliin ei mitään kikkailuja vaan nyt tehdään pasteijat sillä oman keittiön maailman helpoimmalla tavalla.
Ja sehän meni näin, että ostin valmista voitaikinaa,
tai tarkemmin sanottuna voitaikinalevyjä, joista pasteijat saa tosi näppärästi tehtyä.
Keitin ihan puuroriisiä ja paistoin jauhelihaa sipulin kera, mausteina vain suola ja valkopippuri.
Tein yhdestä levystä kaksi pasteijaa, leikaten veitsellä levyn keskeltä kahtia. Laitoin runsaasti täytettä levyneliön päälle, kostutin vedellä neliön reunat ja käänsin levyn kolmioksi, huolehtien siitä, että täyte jäi varmasti levyn sisään. Sitten vielä pikkulusikan päällä painelin reunat kiinni.
Pasteijat pellille, voitelu kananmunalla ja paistumaan uuniin n. 12-15 minuutiksi 225 lämpötilaan.
Silloin, kun olen tehnyt pasteijataikinan itse, se on ollut kaaviloitu voitaikina, jossa lehtevyys saadaan lisäämällä voi paloina taikinan sisään ja kaulimalla ja kääntelemällä sekä välillä lepuuttamalla taikinaa jääkaapissa.
Mutta näistä tuli nyt tällaisia, tosi lehteviä ja näihin tosiaan sai mahtumaan täytetty oikeinkin kivasti.
Reseptiosioon en laittanut mitään, koska nyt en tehnyt taikinaa itse.
Silloin, kun olen tehnyt voitaikinan itse, olen tehnyt sen ihan kouluoppien mukaan sekä käyttänyt myös Kinuskikissalta löytyvää voitaikinareseptiä.
o<I:)
16.12.2024
Tänään on jo 16. Joulukuuta ja Joulu lähestyy ja
Joulusalaisuudet, niitä riittää.
Ehkä niistä jotkut sitten aattona kiittää.
Mutta minäpäs tein toisen Joulukakun.
Vaikka koko ajan toitotan tätä perinteiden vaalija minääni,
nyt tuli poikkeus ja poikkeushan vahvistaa säännön.
Nimittäin törmäsin täällä netissä ”Suklaahippukakkuun”
joka on Marja Hintikan perheen suosikkikakku ja Marja on ystävällisesti
myös tämän reseptin jakanut ja neuvonut tekemisenkin videolla.
Eli kiitos hänen, koska kaapista löytyi taloussuklaata, tekaisin tuon kakun.
Kakkuun tarvittiin myös appelsiinimehua.
Tänä vuonna on ollut vielä haasteellista löytää kaupan hevi-osastolta täysin virheetöntä appelsiiniä, josta saisi
hyvät kuoret.. No nämä kuoret tulivat ihan muuhun käyttöön, mutta
suklaahippukakkuun tarvittiin appelsiinin puristettu mehu. Eli kun
vihdoin tuon appelsiinin löysin sain siitä kuoret muuhun käyttöön ja mehun tähän kakkuun.
Tosin tämä väite että ei muka löytynyt perustui siihen, että aina katsastelin ohi mennessäni appelsiinilokeroa,
eli päälimmäisiä, en toki alkanut niitä kääntelemään ja kaivelemaan altapäin.
Mutta siis tein tuon Suklaahippukakun.
Ensin rouhin suklaat ihan veitsellä ja suht koht suuriakin palasia jätin suutuntuman etsimiseksi.
Näin myös Marja Hintikka neuvoi tekemään.
Puristin mehun ihan sormissa, koska en edelleenkään omista sitruspuristinta. enkä muistanut sitä
kotoani lainata.
Ai että muuten asiasta kolmanteen, aina ihastelen meillä kotona olevaa lasista oikein vanhanaikaista
puristinta. Otin siitä kuvan tänään, ja laitan sen tuonne alle. Se jos mikä on kestävä, pestävä ja tosi hyvä.
Sellaisen kun kaupasta löytäisin, ostaisin.
No mutta se kakku, suklaa rouhittuna, appelsiinin mehu puristettuna siirryin vatkaamiseen, voi ja sokeri
vaahdoksi ja munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Tässä vaiheessa kurkkasin yleiskoneen pyörimiseen,
että ei kai taikina juoksetu, kuten joskus saattaa käydä. Mutta ei juoksettunut, hyvä juttu.
Vinkki eli neuvo tuohon juoksettumiseen munien sekaan vatkaamiseen on tosiaan se, että hieman jauhoja sekaan taikinaan tässä vaiheessa, niin se tasapainottaa asian.
Sitten sekaan käännellen kuivat aineet joihin suklaakin oli sekoitettu ja viimeksi appelsiinimehun lisäys.
Ja paistumaan…
Kun kakun on saa ulos uunista, herää minussa aina tuo malttamattomuus: heti pitäisi päästä kumoamaan
kakku, jotta näkee millainen siitä oikein tuli ja vielä sekin, että niin tekee mieli leikata siitä se ensimmäinen siivu ja tutkailla ja maistella.
Hys hys, niin kävi nytkin, mutta eihän se kakku maistu vielä ollenkaan lämpimänä samalta kuin sitten kun se on
jäähtynyt ja tasaantunut.
Mutta voin kyllä suositella, jos tykkää suklaasta kuivakakussa, tykkää varmasti myös tästä kakusta.
Alla on kuva kakusta ja resepti löytyy mm. kuvaa klikkaamalla makeat leivonnaiset osiosta: Suklaahippukakku.
14.12.2024
Jouluperinteiden vaalijana muutaman vuoden olen itse kokeillut ja tehnyt myös Joululimppua.
Tänä vuonna jälleen piimästä tein sen.
Ensin netti käsiin ja selaamaan millä reseptillä tekisin, sillä tähän ei yllätys yllätys ole mitään
yhtä ja samaa reseptiä, vaan olen kokeillut eri reseptejä.
Valitsin Valion piimälimppureseptin ja sitä luin pariinkin kertaan, koska ainekset löytyi kaapista,
ryhdyin tuumasta toimeen.
Jotenkin vain, kun sitä tekee vain kerran vuodessa, epäilyttää, että mitähän siitä tulee.
Mutta piimä lämpimäksi mikrossa ja mausteet mortteliin. Morttelista tuoksahti ihan hyvä kuminan ja
fenkolin sekoituksen tuoksu. Näitä mausteita käytän yleensä myös hiivaleivässä.
Limpun teko vaatii minulta tarkkaa reseptin lukua ja noudattamista.
Syy siihen on mm. se, että itse en ole mikään Joululimppufani, mutta teen koska muut pitävät siitä.
Vatkaan taikinaa yleiskoneessa, mutta otan sen loppuvaivauksen ajaksi käsivaivaukseen, ettei yleiskone uuvu.
Taikina on valmis ja todellakin, kuten reseptikin kertoo, se on yllättävän kiinteää ja raskaan tuntuista.
Mutta nostatus ja sitten leipomaan. Mietin vielä, että kun tein litran taikinan eli tuplasin reseptin, teenkö
kuten resepti kertoo: neljä limppua vai teenkö pienempiä
ja kuusi. Päädyn kuuteen limppuun.
Taikina oli helppo leipoa ja limput nousivatkin hyvin, vaikka tuplatessani taikinan en tuplannut
kuitenkaan hiivan määrää.
Sitten vain leivinuunin lämpöön paistumaan.
Laitoin paiston aikana limppujen päälle leivinpaperin, jotta eivät
tummuisi liikaa.
Kattilassa kiehautin vettä ja siirappia ja sillä voitelin uunista otetut limput.
Valmista tuli ja limppuvaihe Jouluvalmisteluissa suoritettu.
Ai niin maistiaislimppu lapsuuskotiin viemisinä ja maistatinhan minä
sitä heti täälläkin kodissa.
Eivät moittineet, eli tulkitsin suht koht onnistuneeni.
Valion resepti löytyy myös osiosta suolaiset leivonnaiset ja klikkaamalla
kuvaa pääset sinne suoraan.
11.12.2024
Vaalitko Jouluperinteitä?
Itse tunnustaudun Jouluperinteiden vaalijaksi.
Vaikka olen innokas tutkimaan uusia reseptejä ja kokeilemaankin niitä,
niin Joulun kahvipöydässä on lähes tulkoon samoilla resepteillä tehdyt kakut
ja pikkuleivät Joulusta toiseen.
Mutta nuo leivonnaiset on Joulua varten, ja yleensä tehdään vain Jouluksi.
Yksi tällainen perinnekakku on Kookos-kirsikkakakku.
Sen tein, kun vihdoin löysin kaupasta säilykekirsikoita, eli kirsikoita liemessä.
Miten taas osuin hakemaankin niitä mausteiden luota ja ihmettelin, että voiko olla,’
että vielä ei ole kaupassa kirsikoita liemessä.
Sitten vasta hoksasin, että, aivan, nehän ovatkin säilykehedelmien kanssa samassa
paikassa. Oikein huokaisin helpotuksesta.
Kun minulla oli nuo kirsikat ja kookosjauhettakin olin ostanut niin ja rusinoita,
oli päästävä heti leipomaan tuo kakku, siis tuo josta alla kuva ja
makeissa leivonnaisissa resepti 😊
Reseptiin pääset myös klikkaamalla kuvaa.
Ja eikun leipomaan.
o<I:)
10.12.2024
On taas aika joulukorttien
Tuntuu siltä, että monet ovat luopuneet perinteisistä joulukorteista ja toivottavat Hyvää Joulua
esin. soittamalla, tekstiviestinä, sähköpostina.
Mutta itsellä tuo Joulukorttiperinne on jatkunut ja punainen kuori on laitettu aina talteen, kun
posti on sen kotiin kantanut.
Olen kerran tehnyt joulukortteja hyödyntäen vanhoja cd-levyjä ja katsellut monenlaisia inspiroivia malleja, mutta
useimmiten päätynyt ihan ostettaviin kortteihin.
Tiesitkö muuten, että vanhin Suomessa lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871.
Testasin myös uudenlaisia pursotettavia pikkuleipiä, joissa on suklaaganache täyte.
Tulivat hieman kovanoloisia, mutta taikina kyllä pursottui pursottimella hyvin.
Ei niistä ensitekemällä mitään kaunokaisia tullut, olisi pitänhyt pursottaa isommalla tyllalla,
mutta ihan hyvältä maistui se suklaaganache.
Resepti löytyy osiosta makeat leivonnaiset, suklaatäytekeksit.
Reseptiin pääset näpsäyttämällä alla olevaa kuvaa.
o<I:)
9.12.2024
Aina Joulun lähestyessä hiipii mieleen Joulutortut,
Joko nyt voisi tehdä niitä, onko vielä liian aikaista.
Yleensä Itsenäisyyspäivän aikoihin leivomme ensimmäiset tortut
ja joka vuosi suunnittelen, että josko tänä Jouluna pöydässä olisi ihan erimuotoiset
tortut.
Nyt mielessä on ihan sama juttu ja olenkin tehnyt jo viiden laista Joulutorttua.
Mutta uskokaapa vaan, Jouluna pöydässä on juurikin ne perinteiset tähtitortut.
Ei sitä vain hyvää mallia tohdi muuksi muuttaa, vaikka ennen ja jälkeen Joulun
väsäileekin muita vaihtoehtoja.
Vuosia olen Joulutorttujen kohdalla luottanut Myllyn Parhaan torttutaikinaan.
Ja sitä ostin nytkin.
Koulussa kotitaloustunnilla tehtiin monenlaista torttutaikinaa:
kaulittua voitaikinaa, rahkavoitaikinaa ja sekoitettua voitaikinaa.
Kun itse aloin tehdä torttuja, aluksi tein joka Joulu itse kaulitun voitaikinan, mutta pikku hiljaa
olen siirtynyt valmistaikinaan sen helppouden takia.
Taikina vain sulamaan ja kun antaa sulaa kunnolla ennen tekoa ja
paistamista, saa siitä lehteviä torttuja. Uunista ottamisen jälkeen
tortut kannattaa jäähdyttää nopeasti.
Näin tortut pysyvät lehtevinä eivätkä lässähdä.
Selaan monesti ja katselen erilaisia täytevaihtoehtoja, mutta ei
sitä luumuhillotorttua mikään voita, ei tänäkään Jouluna.
Koska tortut ovat nopeita tehdä valmistaikinasta. teen niitä Joulunpyhiksi
vasta paria päivää ennen Joulua, vaikkakin niitä tehdään ja syödään jo
hyvissä ajoin ennen Jouluakin.
Pasteijoille sitä vastoin olen yleensä tehnyt kaulitun voitaikinan itse.
Pateijoihin sisään laitan aina jauheliha-riisi täytteen.
Ruskistan jauhelihan ja sipulia ja lisään keitetyn riisin.
o<I:)
4.12.2024
Tänään on 4.päivä Joulukuuta,
eli avattiin Joulukalenterien neljännet luukut.
Ja mikä parasta kaivoin kotoa esiin myös sen vanhan, taatun, superhyvän,
pettämättömän, joka Joulu käyttökelpoisen
Mummun vanhan keittokirjan.
Jeps, sieltä oli kopsattu mm. piparkakkuresepti, jolla piparkakut on nyt tehty.
Ja sieltä tuonnempana etsitään esiin Joululaatikoiden reseptit.
Tuo teos on 50-luvulta, niiin kuvitelkaa yli puolivuosisataa vanha arvoteos.
Netti, lehdet ja kaikki mahdolliset reseptijulkaisut ovat täynnään herkullisia
reseptejä, ja kyllä niitä tulee tutkittua ja tehtyä, mutta Joulun laatikot, ne löytyvät
aina ja joka Joulu Mummun keittokirjasta.
Ja huom. ne ovat periteisten laatikoiden ohjeet ja varmaan kutakuinkin samat myös
näissä uusissa julkaisuissa, mutta minulle ne ovat juuri ne ainoat oikeat tai ainoa oikea
paikka lukea resepti.
Kaikki kunnia Mummulle ja sille asialle, että juuri minun Äitini on saanut haltuunsa
tuon aarteen ja minä voin käydä sitä tutkimassa ihan luvan kanssa.
Aivan mahtavaa.
Ai niin, tänään pukkipipariasetelma sai päälleen tomusokeria, niin kuin lunta.
Oli vain haasteellista saada se pysymään ensin pystyssä. Sulatin sokeria valurautapannussa yksikseni,
se kun on äärimmäisen polttavan kuumaa touhua.
Ja kun kasasin tuota luomusta, sokeri kärysi jo liedellä ja jähmettyi tosi nopeasti pannulle, kun sen nosti pois liedeltä.
Olin jo heittää hanskat tiskiin, ja oikeasti niin teinkin tuon sokerisulatuksen kanssa.
Sen sijaan lusikoin tomusokerivalkuaisseosta pohjan päälle ja istutin Jouluhahmot siihen.
Yön siinä kuivuttuaan, ne pysyvät vielä tänään pystyssä 😊
P.S. löytöjen kätköstä, löysin todella vanhanajan Joulukuusenkoristeen.
Kuvan, jossa tonttukin oli leiponut piparkakkuja.
o<I: )
3.12.2024
Joulumieli tulee myös lumen myötä
Ja nytpä on kolmas Joulukuuta,
ja ajatus tää on pakko jakaa ilman muuta
nimittäin aamulla verhon takana
maan peitti luminen valkoinen lakana
yöllä oli satanut lunta,
eikä se ollut lainkaan unta.
Monta päivää maa oli ollutkin sulana ja lumeton,
mutta nyt lumi tulla yllätti.
Mikä hienointa lumisateen jälkeen aurinko pilkahteli
tehden talvisesta maisemasta oikeinkin hienon.
Ja taas Joulumieli pulpahteli kovasti esiin.
Illalla oli aika kaivaa tomusokeripurkki esiin,
erotella kananmunasta valkuainen ja keltuainen,
ja sekoittaa valkuaisesta ja tomusokerista pursotettava
seos. Tuo hieman jämäkkä seos kaadettiin
voipaperista tehtyihin ruutteihin, reikä päähän ja
varmaan jo arvaatkin mikä oli kyseessä.
Kyllä, meillä käynnistyi Joulupiparien koristelutalkoot.
Pelkästään valkoista väriä käytettiin, eli en laittanut
sekaan karamelliväriä.
Ups, ei taida tänä päivänä edes ollakaan karamelliväriä, vai onko, tai
ei taida tuo väri kulkea sillä nimellä. Nimittäin tänä päivänä
marketin hyllyiltä löytyy ”elintarvikeväriä” myös nestemäisenä.
Ostin sitä juuri käyttääkseni sitä mm. pikkuleipien valmistuksessa.
No, mutta piparikoristeluun ei väriä tarvittu. Ihan vain valkoisella
koristeltiin. Laitan alle kuvan "meidän versioista".
Teimme myös muutaman muun hahmon piparitaikinasta, mutta
kerron siitä lisää, kunhan ne saadaan aseteltua suunnitelman mukaisesti…
o<I: )
2.12.2024
Leivontainnostusjuuriani etsimässä
Olisiko jo aika tehdä Joulun piparkakut?
Ehkäpä, joten etsin kotoani piparkakkumuotit, lainatakseni niitä.
Koska tunnustaudun vahvasti perinteiden ihmiseksi,
tahdon, että teemme piparkakut niillä samoilla muoteilla,
joilla Äitikin ne on aina tehnyt, ja joilla ne lapsuudessani tehtiin.
Mutta mitäpä muuta löysin, siellä ne olivat Äidin piparimuottien seassa,
minun ”pienen tytön” piparkakkumuotit”.
Muistan, että pienenä nämä saatuani, mukaan kuului myös
pieni punainen kaulin. Sitä en nyt löytänyt, mutta kyllä sekin on käsissäni pyörinyt,
ja olen saanut käyttää näitä muotteja, kun Äidin kanssa piparkakkuja leivoimme.
Hmm olisiko näillä pikkutytön muoteilla syy siihen, miksi minulle kehkeytyi vahva
into leipomiseen ja, että se on mieliharrastus tänäkin päivänä.
Kenties, kenties se istutettiin minuun juuri sinä Jouluna, kun lahjapaketista tulla
tupsahti käsiini tällainen leivontasetti.
Tuskin maltoin odottaa, että pääsin näitä kokeilemaan, mutta varmasti jossain vaiheessa
Joulun jälkeen tai seuraavan Joulun piparkakkutalkoissa sain ottaa ne leivinpöydälle mukaan
ja tehdä ylpeänä ihan omilla muoteilla pipareita.
--
Aika jännää:
Taikinan Äiti kaulitsi,
minun silmäni siihen naulitsi,
koska Äiti, koska saan
kokeilla omaa possumuottia taikinaan.
Tuosta painellaan possumuotilla possuja ja tähtiä
tuosta saahaan sydämiä nättiä.
--
Oli se kivaa, muta kivaa oli myös se kun sai syödä sitä taikinaa.
Miten se maistuikaan hyvältä. Ei sitä pienenä ehkä heti tajunnut, että miksi noin hyvä taikina
pitää leipoa ja paistaa, miksi sitä ei vain syödä, kun se kerran maistuu hyvältä.
No, mutta maistuivathan ne piparitkin, varsinkin sitten, kun ne oli koristeltu…..
o<I: )
1.12.2024
On adventti ensimmäinen ja pikkujoulu,
nyt kohta on alkava Jouluvalmistelujen touhu.
Keskitytään tässä kuussa Joulublogiin ja
jätetään varsinainen blogi kirjoituksineen hetkeksi sivuun.
Tunnustan heti alkajaisiksi, että olen Jouluihminen,
-ihan täysillä.
Jo viikkoja sitten kerroin, että ensimmäiset jouluvalmistelut
on tehty, eli kävimme tekemässä joululyhteitä pikkulinnuille.
Toivottavasti ne ovat kuivuneet ja säilyneet ja ovat
mitä maukkaimpia Joulun aikaan.
Satanut lumi lumimyräköineen oli alkuvaihe myös
pikkulintujen ruokinnalle, ja niinpä puutarhassa roikkuu
nyt pari ruokintapalloa, joissa toisessa on pähkinöitä ja
toisessa pari talipalloa.
Aikamoinen hyörinä olikin pallojen kimpussa, sillä
varpuset ja tintit söivät talipallot muutamassa päivässä.
Olen katsellut, kun jotkut ihmiset ovat niinkin ahkeria, että
tekevät itse siemenpalloja ja muuta lintujen ruokaa,
mutta itse olemme ostaneet talipallot kaupasta.
Joidenkin pihamaiden pihlajissa on vielä marjat jäljellä.
Ilmeisesti mikään lintuparvi ei ole niitä vielä hoksannut.
Omissa haaveissa on, että näkisi kauniin tilhiparven syömässä noita marjoja.
Kuvittelin jopa, että poimisin pihlajanmarjoja ja tekisin niistä
linnuille joulupalloja, mutta taas toisaalta mietin, että luonto hoitaa tehtävänsä
ja linnut käyvät syömässä ne puusta, kun se aika on ja kun marjat ovat
kypsiä (toivottavasti eivät päästä niitä liian kypsiksi).
Hyvää ensimmäistä adventtia.
Tänään oma Joulunodotuksemme alkoi siten, että aamulla syttyi ensimmäinen adventtikynttilä ikkunalle
ja ulkokuuset syttyivät iltahämärässä Jouluvaloihin ja
saavat palaa pimeän aikaan aina Nuutinpäivään saakka.
Nyt on leivottu ensimmäiset Joulutortut.
Kokeilin uusia Rusettitorttuja, joihin vinkin ja ohjeen antoi ystävällinen Anna Instagramin puolella.
Todella kiva kokeilla ja harjoitella tällaisia uusia torttuja. Laitan niistä kuvan tuohon alle.
o<I: )